Kesälomareissu rennoin rantein

70°58′41″N 25°58′29″E

Oletko ikinä pakannut kymmenen päivän roadtrip-varusteita puolessa tunnissa ja vielä siten, että päässä jyskyttää armottomasti edellisen illan grillijuhlat? Entä oletko koskaan pakannut mukaan Pohjois-Norjan reissulle vain T-paitoja ja shortseja?

Tämä on kertomus Etelä-Suomalaisen pariskunnan kesäreissusta, mikä toteutettiin heidän normaalista poiketen ilman sen suurempaa ennakkosuunnittelua täysin fiilispohjalta.

Molemmilla reissaajilla on pitkä matkustuskokemus ja hyvät trekkausvarusteet, mutta tällä kertaa ne olivat kaupunkikodin varastossa ja matkaan lähdettiin kesämökiltä hieman kevyemmissä kuteissa.

 

1. päivä: Vihti-Kangasniemi

Edellisenä iltana oli ollut kesäjuhlat ja saunassa meni pitkälle aamutunteihin. Päivä lähti käyntiin vasta iltapäivän puolella ja silloinkin mietittiin onko kumpikaan ajokunnossa. Todettiin, että Tyttö on kykenevä kuski ensimmäiselle taipaleelle ja päätettiin lähteä reissuun suunnitelman mukaisesti sunnuntai-iltana.

Pakkaaminen tapahtui hyvin fiilispohjalta ilman sen suurempaa ennakkosuunnittelua. Molemmat tietävät hyvin kokemuksesta, mitä mukaan tarvitaan, mutta mukaan sattui hyvin sekalaisia varusteita. Etelässä puhalsi kesäinen tuuli ja mittari näytti +26 varjossa, joten pakkaaminen tuntui hyvin rennolla; mikäs tässä kesäreissuun lähtiessä.

Kumpisaappaat ja marjapoimurit eksyivät takakonttiin kuin itsestään, myös hyttyskarkoite otettiin heti lähdössä taskuun. Yksi yllätys koettiin kun kaivettiin vintiltä makuupusseja: alustat ja pussithan ovatkin kaupungissa! Ei auttanut muu kuin pakata peitot ja tyynyt mukaan ilman varsinaisia makuualustoja. Teltta oli onneksi huollettu ennakkoon, joten siitä ei tarvinnut stressata.

Ensimmäisenä iltana ajoimme kesämökiltä toiselle kesämökille. Ajomatkaa kertyi vain 3,5 tuntia, mutta sekin tuntui olevan Pojalle ihan tarpeeksi, siihen malliin puski soijaa.

Matkan määränpäässä Kangasniemellä oli tarjolla rantasauna, peilikirkas järvi ja grilliruokaa. Ei huono lopetus krapulapäivälle.

 

2. päivä: Kangasniemi-Rovaniemi

Reissun ensimmäinen todellinen matkustuspäivä käynnistyi pulahduksella raikkaaseen järviveteen. Vilvoittelimme vedessä niin pitkään kuin pystyimme, jotta emme heti pökertyisi auton kuumuuteen.

Niin, mehän olimme matkassa ilman nykypäivän hienouksia (lue: ilmastointi) opiskelija-budjetin kulkineella, joka pyöräytti matkan puolivälissä huikeat 350 000 km mittariin.

Kangasniemeltä lähtimme puikottamaan virkein mielin kohti Rovaniemeä, mihin olimme sopineet majoittuvamme kavereiden nurkkiin. Ei tarvitse siis vieläkään pystyttää telttaa!

Ajomatka sujui erittäin hyvin ja tutustuimme ensimmäistä kertaa mukana oleviin välipaloihin. Scho-Ka-Kola:n tumma suklaa –rasia aukesi noin 200 km ajon jälkeen ja yllätti maullaan. “Tämähän on hyvää” –kuului Tytön suusta ennakkoepäilyistä huolimatta. Ja lisää ylistyksiä syntyi reilu vartti myöhemmin, kun piristävä vaikutus alkoi.

Lounas-ajan lähestyessä mietimme mihin pysähdymme syömään, mutta yksikään ABC saati Shell-Helmisimpukka ei säväyttänyt. Päätimme jatkaa matkaa tauotta ja tyydyttää energiantarve Bullet Mealilla, ensimmäisenä vuorossa oli Curry Chicken.

Tämä oli hyvä valinta, koska nälkä kaikkosi hetkessä eikä tarvinnut pysähtyä rekkamiesten joukkoon. Bullet Mealista saatavan energian määrä ja helppous vakuutti meidät heti.

Matkusaikaa kertyi noin 8 tuntia ilman suurempia pysähdyksiä. Rovaniemellä vietimme illan kaupunkiin tutustuen ja kavereiden kanssa seurustellen.

 

3. päivä: Rovaniemi-Enontekiö

Saapuessamme Rovaniemellä sää oli loistava, mutta uuteen päivään herätessämme Pohjoisen realiteetit antoivat esimakua itsestään: +12 ja vesisade. Etelässä ei ollut moneen viikkon näin koleaa.

Poika säntäsi tarkistamaan mukaan pakkaamiaan vaatteita; T-paitoja, shortseja, yhdet farkut sekä onneksi villapaita ja Windstopper-fleece. Tytöllä vähän sama ongelma… Kumisaappaat oli sentään ymmärretty ottaa mukaan.

Yhteisestä päätöksestä aamupäivä kierrettiin Rovaniemen ostosparatiiseja etsien tuultapitäviä housuja, koska sää tuskin lämpenisi pohjoista kohden ajettaessa.

Rovaniemeltä keula suunnattiin kohti läntistä Lappia ja maisemat alkoivat muuttua toivotulla tavalla. Mielen valtasi tietty keveys ja rauhallisuus, mikä onnistuu vain Lapissa.

Yöksi jäimme tien varresta löytyneelle mukavalle seisakkeelle, mistä oli loistavat näkymät järvelle ja tasaisen oloinen telttapaikka. Sääskien vähyys yllätti meidän, olimme ajatuksissamme varautuneet paljon pahempaan. Oli kuitenkin tietynlainen helpotus huomata, että kotiin unohtuneet hyttyshatut eivät olisivatkaan olleet välttämättömyys.

Illalla satoi, joten päädyimme keittämään ensimmäiset Expedition Mealit absidissa. Homma sujui erittäin helposti nopealla kaasukeittimellä; vesi vain kiehuvaksi ja pussin sisällön sekaan tekeytymään. 10 min odotuksen jälkeen energiapitoinen illallinen oli valmis nautittavaksi ja pääsimme levolle.

Tämä yö oli ensimmäinen kosketus keskiyön aurinkoon pitkästä aikaa. Teltassa säilyi läp yön kirjan lukemiseen riittävä valaistus. Tunnelma oli sanoinkuvailemattoman hieno ja koukuttava. Hieman terästetty iltatee onneksi rentoutti niin, että nukuimme molemmat paksusti.

 

4. päivä: Enontekiö-Hammerfest

Makeasti raittiissa ilmassa nukutun yön jälkeen oli virkeä olo hypätä jälleen autonrattiin. Aamuteetä ei juotu vaan purasimme molemmat suklaakuorrutetut kahvipavut Scho-Ka-Kola pähkinäsekoituksesta. Kahvipavut toimivat ainakin meillä uskomattoman hienosti ja niistä tuli reissulaukun vakiokalustoa ensikokeilulla.

Enontekiöstä lähtiessä tankkasimme vielä Suomen mukamas edullista polttoainetta tankin täyteen, koska tiesimme, että Norjassa se on vielä arvokkaampaa.

Suomen ja Norjan rajalla ei käytännössä ole muodollisuuksia, kunhan ajelee nopeusrajoituksia noudattaen kameravalvonnan läpi ja toivoo, ettei tullin pojat tee juuri omalla kohdalla tarkastusta.

Maisemat muuttuvat pian Norjan puolelle päästyä todella vaikuttaviksi. Valtameren läheisyyden aistii kosteudesta ja Golf-virran tuoman lämmön näkee niinkin pohjoisessa kasvavista suurista lehtipuista. Lämmöstä huolimatta näkymät ovat jylhän karut ja vuoristoiset.

Tarkoituksenamme oli pysähtyä Altassa lounaalle, mutta satuimme paikalle juuri lounaspaikkojen suljettua. Onneksi meillä oli oma keitin ja pussimuonaa mukana. Ei muuta kuin leiri pystyyn meren rantaan huikeiden maisemien auetessa horisontissa ja keitin tulille. Expedition Meal ei pettänyt tälläkään kertaa, loistavaa!

Illaksi ajoimme tuttavan luokse Hammerfestiin pitkin vuonojen rantoja seurailevaa mutkatietä.

 

5. päivä: Hammerfest

+ 8, vesitihkusade ja tuntuva tuuli.

Onneksi ostimme Rovaniemeltä housut, mutta pipokin olisi ollut kiva… Tässä vaiheessa käsitimme, kuinka rennoin rantein olimmekaan lähteneet matkaan. Olimme muistaneet ottaa mukaan auton tärkeimmät huoltotarvikkeet ja muutamia mukavuustekijöitä, mutta pohjoisen matkailun kannalta tärkeät asiat, kuten sadevaatteet olivat jääneet kotiin. Opimme tästä varmasti molemmat.

Sateisen pilvinen sää piti meidät tutkimassa kaupunkia ja sen ympäristöä. Illalla pääsimme käymään kalassa läheisellä järvellä, mutta jäimme ilman saalista.

 

6. päivä: Hammerfest

Päivä valkeni kirkkaampana kuin edellinen, joten pääsimme lähtemään kalaan aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Ei, emme ole innokkaita kalastuksen harrastajia, mutta meillä oli onkivarusteet mukana ja alusta asti meillä oli mielessä viettää rauhallista aikaa kohon liikettä seuraten.

Venettä meillä ei ollut käytössä, mutta nousuveden aikaan onkiminen / virvelöinti onnistuu myös rannalta. Löysimme loistavan kalastuspaikan suojaisen lahden rannalta, muutaman suuren kivenlohkareen välistä, mihin pääsimme armotonta merituulta piiloon. Mielessä hiipi jälleen ajatus: miksi kuoritakki lepää varastossa eikä ole päällä juuri tällä hetkellä.

Kalasaalis jäi köyhäksi, mutta tärkeintä olikin mielenrauhan saavuttaminen ja arjesta irrottautuminen. Lähellä käyneet miekkavalaat kruunasivat kokemuksen.

Eväinä meillä oli suklaata sekä RAW Bite-patukoita. Hedelmäpatukat veivät tällä kertaa kirkkaan voiton maullisesti sekä toimivuutensa puolesta. Suklaasta jää ainakin meille aina hieman öklönmakea olo, jos sitä siis syö vain saadakseen energiaa… RAW Bite ei ole yhtä makea ja sisältää hyvälaatuista energiaa.

 

7. päivä: Hammerfest-Nordkap-Saariselkä

Seitsemäntenä reissupäivänä oli aika jättää hyvästit Hammerfestissä meitä emännöinneelle tuttavalle ja tehdä autolle puolivälin huolto: öljyjen tarkistus ja tuulilasinpesunesteen lisäys. Kaikki oli kunnossa matkan jatkaista varten.

Matka jatkui kohti Euroopanmantereen pohjoisinta pistettä, Nordkappia. Nordkappiin menevä tie on nykyisin erittäin hyväkuntoinen ja maisemat sen varrella henkeäsalpaavia. Jäämeri näyttää todella raikkaalta ja sinne tekisi mieli pulahtaa, mutta todellisuus on karmiva: Ensikastelulla varpaat sanovat, että +10 –asteiseen mereen ei kannata yrittää uimaan.

Nordkappin lenkin jälkeen alkoi pitkä siirtymätaival Suomeen.

Vaikka olimme tankanneet ennen ajomatkaa reilusti energiaa, väsymys alkoi painaa kilometrien taittuessa. Puraisimme välipalaksi Bullet Mealin Energymealin huomaamatta sen sisältämiä piristeitä. Ihmettelimme vain kuinka väsymys katosi ja matkanteko alkoi jälleen maittaa uusin silmin. Pakkausta paremmin tutkittuamme huomasimme välipalamme todellisen sisällön. Kyseessä oli todellinen Jytky ja mielestämme paras Bullet Meal.

Välipalatankkauksen avulla, mikä on erittäin tärkeää pitkillä siirtymätaipaleilla kulkutavasta riippumatta, pääsimme illaksi Saariselälle. Majoituimme yöksi tuttavien luokse telttamajoitukseen. Iltasauna oli pitkän matkustuspäivän jälkeen hyvin rentouttava kokemus.

 

8. päivä: Saariselkä-Ranua

Ajatuksenamme oli ajaa Saariselältä yhtä soittoa takaisin etelään, koska säätiedotus näytti sateiselta, mutta todellisuus osoittautui ennusteita paremmaksi ja aurinko pilkisteli pilvien välistä. Päätimme ottaa paluun rauhallisemmin, koska hilla-aika oli parhaimmillaan ja innostuimme kiertämään pohjolan suuria soita mielessämme makeat kotiinvietävät. Intuitiolla mukaan napatut kumisaappaat tulivat tarpeeseen suolla tarpoessa, mutta saalis jäi vähäiseksi. Asiansa osaavat ammattilaiset olivat keränneet suomäättäät tyhjiksi keltaisesta arvomarjasta. Jouduimme jälleen tyytymään omiin eväisiin: RAW Biteihin sekä pähkinäsekoitukseen.

Viivyimme pitkälle iltaan Ranuan lähistön soilla ja päätimme jäädä niille sijoille yöksi. Tällä kertaa halusimme kokeilla autossa nukkumista. Vanhat kokemukset muistuttivat, että autossa nukkuminen ei ole hyvä ajatus, koska aamulla kaikki paikat ovat kosteita ja alusta on epämukavan kova. Jostain kumman syystä yömme oli kuitenkin erittäin mukava. Saimme auton paikkaan missä tuulilasista aukeni järvimaisema eikä yöllinen kosteuskaan häirinnyt laisinkaan. Nukkuma-alustan pehmusteiksi asetimme ylimääräiset peitot ja mielestämme asetelma toimi. Tärkeintä oli muistaa jättää ikkunat rakoselleen hapensaannin varmistamiseksi.

 

9. päivä: Ranua-Kajaani-Vihti

Autosta nouseminen oli hankalampaa kuin teltasta. Pienistä oviaukoista oli vaikea taitella yön kangistamat raajat ulos tilavaan absidiin verrattuna, mutta tunnelma oli silti hyvä.

Terästimme leipä-aamupalaa Bullet Mealilla. Patukat toimivat mielestämme hyvin ruisleivän päälle levitettynä antaen lisäenergiaa päivän koitokseen.

Tunnelma oli haikea. Tuntui, että mehän olemme aivan kohta kotona, vaikka matkaa Uudellemaalle oli vielä useita satoja kilometrejä. Päätimme kuitenkin tehdä ylimääräisen lenkin ja koukkasimme Kajaanin kautta moikkaamaan tuttua.

Kajaanissa kävimme pitsalla, koska pussiruoat ja bullet mealit eivät tuntuneet maistuvilta, rajansa kaikella.

Ajoimme yötä myöten takaisin kesämökille ja pohdimme viimeisten kilometrien aikana viimeisen viikon kokemuksia.

Ensimmäisenä totesimme, että Scho-Ka-Kola oli säästänyt meidät monilta levähdyspysähdyksiltä.

Toiseksi varusteiden merkitys. Seuraavalle automatkallekin tulemme varmasti varustautumaan perusteellisemmin.

Kolmanneksi Lapinkuume. Lapin maisemat, elämänrytmi ja tunnelma koukuttavat niin pahasti, että tekisi mieli lähteä samantien takaisin.

Kiitos ystävät, jotka tarjosivat yösijan. Kiitos Hoppa, joka toimit moitteetta koko 3600 km matkan. Kiitos Varusteleka erittäin hyvästä retkiruokavalikoimasta!

 

-Tyttö ja Poika

.

Kommentit